Ja siinäpä ne tärkeimmät. =o) Eli edelleen täällä ollaan menty aika seesteisissä merkeissä, mutta oottakeehan, kun maaliskuu alkaa. ;o)
Kyllä, olemme pikkuhiljoksiin heräämässä tästä talvihorroksesta ja pian meitä nähdään muuallakin kuin kotona, kylän raitilla tai treenihallilla. Tosin Noidan menoa tulee hidastamaan juoksu, jota siis edelleen odotellaan eli se taisi sittenkin venyttää välin sinne 7½ kk:n seutuville, jei! Ei meillä kyllä kovin kamalasti edes ole kisasuunnitelmia, mutta jos nyt vaikka kerran kuussa päästäisiin jossain starttaamaan. Meidän päälaji tulevana kesänä on sitten paimennus, jonka suhteen tilanne on nyt enemmän kuin loistava. Omia lampaita tänä kesänä ei tule, sillä saimme mahdollisuuden treenata pari kertaa viikossa paikassa, jossa on isot pellot ja vaihtuvat paimennettavat. Tuskin maltan odottaa, että pellot sulaa ja päästään tositoimiin. Ja jo nyt talven aikana päästään joitakin kertoja lampaita katsomaan ja muistuttelemaan hommia. Kerran on jo käyty. ;o) Oi joi! <3
Pätkiksen tokokurssi sen osalta jo loppui, kun viimeiselle kerralle emme pääse minun reissun takia. Kyllä se aika reipas olisi, kun vain saisin aikaiseksi treenata kunnolla eli tuon suhteen pitäisi minun saada sellainen ”paljon puhuttu” inspiraatio. Mutta josko sekin sieltä tulisi, kun aurinko alkaa lämmittää ja kevät etenee. Seuraava kurssi Pätkikselle onkin sitten misseilyn tiimoilta eli pääsemme oikein ohjattuihin näyttelytreeneihin. Kiva, kun on asiansa osaava ihminen katsomassa, että kuinka se pitää esittää ollakseen kaikkein edustavin. Ja eka näyttelykin lähestyy… ;o)
Mutta aktiiviseen toimintaan ”heräämistä” odotellessa kuvaterkkuja ystävyksiltä. ;o)
Ja alla vielä yksi kuva toisesta harrastuksesta, jota tulee tehtyä, kun sattuu kynä käteen ja inspis iskee. =oP
Pyryharakoiden lauma 